Viimeaikaisista parannuksista huolimatta EU:n miljardien eurojen rahoitus Turkissa oleville pakolaisille olisi voinut tuottaa enemmän vastinetta rahalle, todetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa. Rahoituksella olisi EU:n tarkastajien mukaan voinut olla myös enemmän vaikutusta. Kuuden miljardin euron arvoisella Turkin pakolaisavun koordinointivälineellä on vastattu pakolaisten ja heidän turkkilaisten vastaanottajayhteisöjensä tarpeisiin. Rahoitetut hankkeet ovat kuitenkin myöhässä aikataulusta. Lisäksi on epävarmaa, jatkuvatko ne sen jälkeen, kun EU:n tuki lakkaa.

Turkki on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi tärkeä maa Eurooppaan suuntaavien pakolaisten vastaanoton ja kauttakulun kannalta. Kymmenen viime vuoden aikana Turkkiin on tullut yhä enemmän pakolaisia, mikä lisää haasteita sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Maassa on tällä hetkellä yli neljä miljoonaa rekisteröityä pakolaista, muun muassa yli 3,2 miljoonaa Syyriasta peräisin olevaa pakolaista. Alle viisi prosenttia pakolaisista asuu leireillä. EU perusti vuonna 2015 välineen, joka avulla ohjataan ja koordinoidaan Turkille kuusi miljardia euroa humanitaarista ja kehitysapua. Samaan aikaan kun komissio on hallinnoinut tukea, Turkin talous on taantunut ja sen suhteet Euroopan unioniin ovat huonontuneet, muun muassa oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien taantumisen vuoksi.

“EU:n Turkin pakolaisavun koordinointiväline on tarjonnut haastavassa poliittisessa tilanteessa asianmukaista tukea pakolaisille ja vastaanottaville yhteisöille”, toteaa tarkastusta johtanut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Bettina Jakobsen. “Pakolaisen tukemiseen annettu rahoitus voisi kuitenkin tuottaa enemmän vastinetta rahalle, ja se voisi olla vaikuttavampaa. On erittäin epävarmaa, mitä Turkissa toteuttaville hankkeille tapahtuu sen jälkeen, kun EU:n tuki lakkaa.”

Komissio paransi koordinointivälineen toimintatapaa tarkastajien jo vuonna 2018 esittämien suositusten pohjalta. Se vastasi aiempaan kritiikkiin parantamalla merkittävästi pakolaisia tukevia käteisavustushankkeita ja sai näin aikaan noin 65 miljoonan euron säästöt. Lisäksi komissio vähensi hallintokuluja, minkä ansiosta lopullisten tuensaajien saama rahamäärä kasvoi. Komissio ei kuitenkaan arvioinut järjestelmällisesti, olivat hankekustannukset kohtuullisia. Tämä vaarantaa hankkeiden tehokkuuden.

Yleisesti ottaen EU:n tuella varmistettiin nopea rahoitus ja huomattavat investoinnit, joiden avulla lievennettiin suurten pakolaismäärien aiheuttamia terveydenhuoltoon, koulutukseen ja kunnalliseen infrastruktuuriin kohdistuvia paineita. Lisäksi tuen avulla onnistuttiin estämään jännitteitä työmarkkinoilla. Kehityshankkeet kuitenkin kärsivät huomattavista viivästyksistä esimerkiksi tiukempien rakentamista koskevien määräysten, koronapandemian ja inflaation kasvun seurauksena. Turkissa vuonna 2023 tapahtuneet tuhoisat maanjäristykset vaikuttivat myös merkittävällä tavalla hankkeisiin, vaikka komissio reagoikin tilanteeseen nopeasti.

Suunnitellut hankkeet, kuten pakolaisille suunnattu työhön liittyvä koulutus ja yrittäjyystuki, yleensä toteutettiin. Seuranta oli kuitenkin riittämätöntä, sillä sen avulla ei pystytty mittaamaan vaikutusta. Pakolaisten työllistymis- tai yrittäjyystilannetta tukitoimien jälkeen ei esimerkiksi seurattu. Vastaavasti pakolaisille rakennettiin uusia kouluja, mutta tarkastajat eivät pystyneet saamaan Turkin opetusministeriöstä riittäviä tietoja koulujen vaikutuksesta tuensaajiin.

EU:n tukitoimenpiteiden kestävyydellä ja vastuun jakamisella Turkin viranomaisten kanssa on erittäin tärkeä merkitys. Komissio pyrkiikin siirtämään hankevastuuta Turkin viranomaisille. Komissio on kuitenkin onnistunut varmistamaan vain infrastruktuurihankkeiden kestävyyden (esimerkiksi koulut ja sairaalat) mutta ei sosioekonomisen tuen (esimerkiksi työpaikkojen) kestävyyttä. Ei myöskään ole varmaa, jatkuvatko komission koulutus- ja terveysalan lippulaivahankkeet ilman EU:n tukea. Komissio on niin ikään pyrkinyt parantamaan kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintaympäristöä. Kansallisten viranomaisten poliittisen tahdon puute kuitenkin heikentää komission toimien vaikutusta.

Taustaa

Turkin pakolaisavun koordinointivälineestä annetun EU:n avun edellytyksenä on, että Turkki noudattaa vuonna 2016 annettua EU:n ja Turkin julkilausumaa. Kuuden miljardin euron määrä – josta puolet on EU:n talousarviosta ja puolet jäsenvaltioilta – asetettiin käyttöön kahdessa yhtä suuressa erässä vuosina 2016–2017 ja 2018–2019; tästä määrästä on maksettu kaikkiaan yli viisi miljardia euroa. EU jatkaa Turkissa olevien pakolaisten tukemista myös muilla keinoilla, esimerkiksi myöntämällä muista EU:n talousarviovälineistä kolme miljardia euroa lisärahoitusta koordinointivälineen keskeisten tukitoimenpiteiden jatkamiseen (kuuden miljardin euron lisäksi). Tarkastajat arvioivat aikaisemmin koordinointivälineen humanitäärisen osan ja peräänkuuluttivat tällöin parempaa vastinetta rahalle – ks. erityiskertomus 27/2018. Seurantatarkastuksessa he keskittyivät koordinointivälineen kehitysyhteistyöosaan.