Tilintarkastustuomioistuin huolehtii EU:n ulkoisesta tarkastuksesta. Se keskittyy tarkastustyössään EU:n taloudelliseen raportointiin sekä EU:n toteuttamaan talousarvioon ja toimintapolitiikkoihin. Muiden ylimpien tarkastuselinten tavoin tilintarkastustuomioistuin toimittaa kolmentyyppisiä tarkastuksia: tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuuden tarkastuksia.
Tarkastustyypit
Kullakin tarkastustyypillä on omat tavoitteensa, ja eri tyyppisillä tarkastuksilla vastataan erilaisiin kysymyksiin. Yksittäinen tarkastus voi edustaa yhtä tarkastustyyppiä tai muodostua eri tyyppien yhdistelmästä.
Tilintarkastus:
Tyypillisiä tarkastuskysymyksiä: Onko tilinpäätös täydellinen ja oikeellinen (luotettava)? Antaako tilinpäätös kyseiseltä varainhoitovuodelta oikeat ja riittävät tiedot taloudellisesta asemasta, tuloksista ja rahavirroista sovellettavan tilinpäätösnormiston mukaisesti?
Säännönmukaisuuden tarkastus
Tyypillisiä tarkastuskysymyksiä: Onko EU:n tulo- ja menotapahtumat laskettu oikein ja noudattavatko ne relevantteja oikeus- ja sääntelynormiston vaatimuksia?
Tuloksellisuuden tarkastus
Tyypillisiä tarkastuskysymyksiä: Saadaanko EU-varoille vastinetta? Onko varoja käytetty mahdollisimman säästeliäästi (taloudellisuus)? Onko tuloksiin päästy mahdollisimman vähäisin resurssein (tehokkuus)? Onko varainkäytölle tai toimintapolitiikalle asetetut tavoitteet saavutettu (vaikuttavuus)?
Tarkastusprosessin vaiheet
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset ovat monimutkaisia ja teknisiä ja vaativat merkittäviä resursseja. Tarkastusaiheet valitaan riskin, yleisen edun ja todennäköisten vaikutusten perusteella. Niissä pyritään maksimoimaan tilintarkastustuomioistuimen resurssien käyttö. Tarkastusprosessin keskeiset vaiheet ovat seuraavat:
Monivuotinen ja vuotuinen suunnittelu: määritetään tarkastusten ensisijaisuus riskejä ja toimintapolitiikkoja koskevan analyysin sekä tilintarkastustuomioistuimen yleisen strategisen suunnan perusteella.
Esiselvitys: arvioidaan ehdotetun tarkastustehtävän toteutettavuus ja todennäköinen vaikutus.
Tarkastuksen suunnittelumuistio: määritetään tarkastuksen vaiheet yksityiskohtaisesti, jotta prosessi olisi tehokas ja vaikuttava.
Käytännön tarkastustyö: hankitaan suoraa tarkastusevidenssiä paikalla EU:n toimielimissä, virastoissa ja hajautetuissa elimissä, kansallisissa hallintoelimissä ja EU:n varojen vastaanottajien luona.
Kuulemismenettely tarkastuskohteen kanssa: havainnot käydään läpi tarkastetun elimen kanssa ja vahvistetaan niiden laatu.
Julkaistaan tarkastuskertomus: julkaistaan tarkastushavainnot, johtopäätökset ja suositukset sekä tarkastuskohteiden vastaukset.
Seuranta: selvitetään kahden tai kolmen vuoden kuluttua tarkastuksesta, miltä osin suositukset on pantu täytäntöön.
Tarkastuskertomukset
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksissa esitetään havainnot, johtopäätökset ja suositukset selkeässä ja tiivissä muodossa yhdessä tarkastettujen elinten vastausten kanssa. Kertomusten avulla varmistetaan tarkastusprosessin avoimuus, ja ne muodostavat EU:n vastuuketjun tärkeän osatekijän. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyödyntävät tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä, jossa EU:n talousarvion toteuttamisesta vastaavat tahot tekevät tiliä toimistaan.
Mukana torjumassa EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) huolehtii EU:hun kohdistuvien petosten torjunnasta ja EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta. Tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa päätöksensä nro 43-2017 (jossa määrätään OLAFIn kanssa toteutettavan yhteistyön alalla sovellettavista yksityiskohtaisista säännöistä) mukaisesti OLAFille, jos tarkastuksen yhteydessä ilmenee syytä epäillä petosta, lahjontaa tai muuta EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa. Epäilys voi ilmetä tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyön aikana tai kolmannet osapuolet voivat kertoa tilintarkastustuomioistuimelle epäilyksestä.
Aiheeseen liittyviä linkkejä