EU laatii toimintapolitiikkojensa rahoittamista varten talousarvion. Tilintarkastustuomioistuin kohdistaa tarkastustyönsä ensisijaisesti EU:n talousarvioon ja talousarvion avulla toteutettaviin toimintapolitiikkoihin.
EU pyrkii talousarviollaan edistämään taloudellista kasvua ja vaurautta ja samalla suojaamaan Euroopan yhteiskunnallista, kulttuuri- ja luonnonperintöä. EU myös tukee kehittyviä maita.
Euroopan unionin vuotuisten menojen määrä vastaa noin yhtä prosenttia EU:n taloudellisesta vauraudesta (BKTL). Vertailun vuoksi todettakoon, että EU:n 28 jäsenvaltiossa julkisten menojen osuus on 40–60 prosenttia maiden BKTL:stä.
Mihin rahat käytetään?
Laajoja toiminta-alueita koskevat EU:n menojen enimmäismäärät vahvistetaan seitsemän vuoden ajaksi monivuotisessa rahoituskehyksessä. EU:n jäsenvaltiot päättävät monivuotisesta rahoituskehyksestä yksimielisesti.Myös Euroopan parlamentin hyväksyntä tarvitaan. Menot jakautuvat seuraaviin otsakkeisiin:
| 1. Älykäs ja osallistava kasvu |
| 1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky |
| 1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio |
| 2. Kestävä kasvu: luonnonvarat |
| 3. Turvallisuus ja kansalaisuus |
| 4. Globaali Eurooppa |
| 5. Hallinto |
Lisätietoa EU:n talousarvion menoaloista löytyy osiosta menoalat
Monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät ohjelmakauden 2014–2020 osalta yhteensä 908 miljardin euron maksut, mikä on vuodessa noin 130 miljardia euroa (vuoden 2011 hintojen mukaan). Jokaisen otsakkeen kohdalla on määritetty vuotuinen yläraja, joka ilmaistaan maksusitoumusmäärärahoina (oikeudelliset sitoumukset käyttää rahat, joita ei välttämättä makseta talousarviosta samana vuonna vaan mahdollisesti usean vuoden aikana). Lisäksi maksumäärärahoja varten on olemassa yleisiä vuotuisia ylärajoja (tiettynä vuonna suoritettavaksi hyväksyttävä tosiasiallinen kokonaismäärä).
Komissio esittää monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa ehdotuksen vuotuisesta talousarviosta, jonka Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyvät (tekemiensä muutosten jälkeen).
EU:n talousarvion suurimmat menoalat kattavat luonnonvaroihin (40 prosenttia talousarvioon otetuista maksuista vuonna 2015), taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon (36 prosenttia) sekä kilpailuun ja kasvuun (11 prosenttia) liittyvät menot.
Mistä rahat tulevat?
EU:lla on omia varoja. Ne koostuvat pääasiassa unionin kaupallisilla rajoilla kannetuista tullimaksuista sekä EU:n veronmaksajien suorittamista veroista (kunkin jäsenvaltion maksuosuus, joka lasketaan suhteessa jäsenvaltion BKTL:oon ja käyttäen laskennan pohjana alv:oon perustuvia kansallisia tuloja).
Kuka varoja hallinnoi?
Euroopan komissio on vastuussa vuotuisen talousarvion toteuttamisesta. Se hallinnoi suurinta osaa varoista yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio laatii joka vuoden lopussa tilinpäätöksen, jossa se kertoo, miten talousarviota on toteutettu.
Kuka valvoo varojen hallinnointia?
Komissio vastaa varojen hallinnoinnista Euroopan parlamentille, joka edustaa EU:n kansalaisia. Euroopan parlamentti tutkii talousarvion toteuttamisen EU:n tilinpäätöksen perusteella ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle. Vastuuvapausmenettelyyn kuuluu tärkeänä osana tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus, jossa tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastuslausuman EU:n tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.
Mihin varoihin tilintarkastustuomioistuin kohdistaa tarkastuksensa?
Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n talousarvion tulot ja menot ja antaa lausunnon tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tulo- ja menotapahtumien sääntöjenmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa myös tuloksellisuuden tarkastuksia eri talousarvioaloilla tai hallinnollisilla aloilla.
Aiheeseen liittyviä linkkejä