News

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi on EU:n järjestelmä, jonka avulla kaatuvien pankkien likvidaatio hoidetaan hallitusti pankkiunionissa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on velvollisuus raportoida joka vuosi mekanismin rahoitusriskeistä varsinkin siltä osin kuin ne johtuvat mekanismiin liittyvistä oikeudenkäynneistä. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on raportoinut varainhoitovuoden 2019 osalta ehdollisista vastuista, jotka liittyvät meneillään oleviin oikeusriitoihin. Tarkastajat kuitenkin kiinnittävät huomiota mahdollisiin taloudellisiin seuraamuksiin, jotka koskevat eräitä sittemmin saatuja tuomioistuinten päätöksiä ja eräitä uusia oikeusriitoja.

Yhteisen kriisinratkaisumekanismin tavoitteena on hallita kaatuvan pankin likvidaatio niin, että kielteiset vaikutukset reaalitalouteen ja veronmaksajiin ovat mahdollisimman pieniä. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on mekanismin keskeinen toimija yhdessä Euroopan komission, neuvoston ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kanssa. Kriisinratkaisua koskeva oikeudellinen kehys on suhteellisen uusi, ja sen myötä on syntynyt mutkikas ja erityislaatuinen oikeudellisten kysymysten kenttä, jossa ei ole käytettävissä ennakkopäätöksiä. EU:n ja kansallisissa tuomioistuimissa on tällä hetkellä meneillään useita oikeusriitoja, jotka koskevat yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annettua asetusta.

Ehdolliset vastuut ja varaukset kuvaavat toimijaan kohdistuvaa taloudellista riskiä. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ilmoitti vuodelta 2019 ehdolliset vastuut, joiden määrä oli 2 047 miljoonaa euroa. Komissio ja neuvosto eivät sen sijaan ilmoittaneet lainkaan ehdollisia vastuita. Oikeudenkäynneissä, joihin kriisinratkaisuneuvoston raportoimat ehdolliset vastuut liittyvät, on kyse siitä, että vakausmaksut, joita pankkien on suoritettava yhteisen kriisinratkaisurahaston rahoittamiseksi etukäteen (ennakolliset vakausmaksut), on riitautettu. Sellaisia mahdollisia resurssien siirtymisiä poispäin, jotka liittyisivät kriisinratkaisupäätöksiin itseensä, ei kuitenkaan ole todettu, sillä yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja komissio ovat pitäneet tätä mahdollisuutta kaukaisena. Tarkastajat eivät löytäneet evidenssiä, joka olisi ollut ristiriidassa tämän arvioinnin kanssa.

”Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ilmoitukset rahoitusriskeistä vuodelta 2019 olivat asianmukaisia”, toteaa kertomuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Rimantas Šadžius. ”Mutta eräät äskettäin saadut tuomiot ja uudet oikeusriidat saattavat aiheuttaa uusia rahoitusriskejä. Tällaisten riskien huomioon ottaminen on sen periaatteen mukaista, että julkista rahaa hallinnoidaan asianmukaisesti ja huolellisesti. Siksi suositamme, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto arvioi riskinsä huolellisesti uudelleen vuoden 2020 tilinpäätöksessä.”