Tilintarkastustuomioistuin kohdistaa tarkastuksia toimintapolitiikkoja ja ohjelmia koskeviin menoihin kaikilla EU:n talousarvioaloilla. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa myös Euroopan kehitysrahastot, jotka saavat rahoituksensa suoraan jäsenvaltioilta.
EU:n vuotuinen talousarvio kattaa laajan joukon eri aloja. Maksujen avulla tuetaan erityyppisiä aloja, kuten maataloutta sekä maaseutu- ja kaupunkialueiden kehittämistä, liikennealan infrastruktuurihankkeita, tutkimusta ja työttömille tarkoitettua koulutusta. Tukea ohjataan myös EU:n jäseniksi haluaville maille, naapurimaille ja kehitysmaille.
Euroopan unioni tukee Euroopan kehitysrahastojen (EKR) kautta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n meno- ja yhteistyövälineiden tavoitteena on poistaa köyhyys sekä edistää kestävää kehitystä ja AKT-valtioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden integroitumista maailmantalouteen.
Älykäs ja osallistava kasvu
• Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky
Alan menojen tarkoituksena on edistää tutkimusta ja innovointia, parantaa koulutusjärjestelmiä ja työllisyyttä, varmistaa digitaaliset sisämarkkinat, edistää uusiutuvia energiamuotoja ja energiatehokkuutta, nykyaikaistaa liikennealaa ja parantaa liiketoimintaympäristöä etenkin pienten ja keskisuurten (pk-yritykset) kohdalla.
Suurin osa menoista muodostuu yksityisille ja julkisille edunsaajille maksettavista avustuksista. Komissio korvaa menot edunsaajien toimittamien hankekuluilmoitusten perusteella.
• Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio
Alue- ja kaupunkipolitiikan osuus koko menoalasta on noin 80 prosenttia. Alue- ja kaupunkipolitiikkaa rahoitetaan pääasiassa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta. Tavoitteena on tukea vähiten kehittyneitä EU-maita ja alueita saavuttamaan muut EU-maat, lujittamaan kaikkien alueiden kilpailukykyä ja kehittämään alueiden välistä yhteistyötä. Varojen avulla rahoitetaan infrastruktuuri-investointeja, työpaikkojen luomista ja säilyttämistä, alueiden taloudellista kehitystä edistäviä aloitteita ja pk-yrityksiä tukevia toimia.
Työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohko kattaa loput 20 prosenttia menoalasta. Sitä rahoitetaan lähinnä Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Menojen avulla rahoitetaan investointeja inhimillisen pääoman kehittämiseen koulutuksen ja muiden työllistämistoimenpiteiden avulla.
Aluepolitiikan menoja hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Hallinnoitavana on mm. hyväksyttyihin meno-ohjelmiin sisältyvien hankkeiden osarahoitus.
Kestävä kasvu: luonnonvarat
Menoala kattaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP), yhteisen kalastuspolitiikan (YKP), maaseudun kehittämisen ja ympäristötoimenpiteet.
YMP:n avulla pyritään parantamaan maatalouden tuottavuutta, varmistamaan maatalousväestön kohtuullinen elintaso, vakauttamaan markkinoita sekä takaamaan elintarvikkeiden saatavuus ja kohtuulliset kuluttajahinnat. Yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan kahden rahaston avulla: Euroopan maatalouden tukirahasto (’maataloustukirahasto’), josta rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n suorat tuet ja markkinatoimenpiteet, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (’maaseuturahasto’), josta yhteisrahoitetaan jäsenvaltioiden kanssa maaseudun kehittämistä koskevia ohjelmia. Yhteisen maatalouspolitiikan varoja hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kummankin rahaston menot kanavoidaan noin 80 maksajaviraston kautta. Maksajavirastot tarkistavat tukihakemusten tukikelpoisuuden ja suorittavat maksut edunsaajille.
Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet ovat samankaltaisia kuin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet. Yhteistä kalastuspolitiikkaa toteutetaan lähinnä Euroopan meri ja kalatalousrahaston avulla. Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat rahastoa yhteishallinnoinnin avulla.
EU:n ympäristöpolitiikan tuella pyritään suojelemaan ja parantamaan ympäristön laatua, kansalaisten elämää sekä luonnonvarojen rationaalista käyttöä. Alan menojen hallinnoinnista vastaa keskitetysti komissio. Ohjelmista tärkein on ympäristöohjelma (Life). Siitä osarahoitetaan luontoon, biologiseen monimuotoisuuteen, ympäristöpolitiikkaan, hallinnointiin, tiedottamiseen ja viestintään liittyviä hankkeita.
Turvallisuus ja kansalaisuus
Menoala koostuu lähinnä oikeus- ja sisäasioista, rajavalvonnasta, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, julkisesta terveydenhuollosta, kuluttajansuojasta, kulttuurista, nuorisoalasta, tiedotuksesta sekä kansalaisten kanssa käytävästä vuoropuhelusta.
Globaali Eurooppa
Menoala kattaa menot, jotka liittyvät ulkopolitiikkaan, EU:n jäsenyyttä hakeville maille ja mahdollisille ehdkokasmaille maksettavaan tukeen sekä kehitysmaille ja naapurimaille annettavaan kehitysapuun ja humanitaariseen apuun (Euroopan kehitysrahastoja lukuun ottamatta).
Menot ovat hajautuneet yli 150 maahan. Menoja toteutetaan lukuisien erityyppisten yhteistyövälineiden ja toimittamistapojen avulla. Menoja hallinnoidaan suoraan komission pääosastoissa joko Brysselissä sijaitsevasta päätoimipaikasta tai tuensaajamaissa sijaitsevista EU:n edustustoista käsin tai yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Hallinto
Menoala käsittää EU:n toimielinten ja muiden elinten hallintomenot. Henkilöstömenojen (palkat, avustukset ja eläkkeet) osuus menojen kokonaismäärästä on noin 60 prosenttia. Loput menot ovat kiinteistö-, laite-, energia-, viestintä- ja tietotekniikkamenoja. Tilintarkastustuomioistuimen toimittamien Euroopan unionin virastoja ja muita hajautettuja elimiä koskevien tarkastusten tuloksista raportoidaan erikseen julkaistavissa erityisvuosikertomuksissa, joissa esitetään myös yhteenveto saavutetuista tuloksista.
Korvaukset
Kyseessä ovat tilapäiset maksut, joiden tarkoituksena on varmistaa, että Kroatian, joka liittyi EU:hun heinäkuussa 2013, EU:n talousarvioon suorittamat maksut eivät ole ensimmäisenä liittymisen jälkeisenä vuotena suurempia kuin maan EU:n talousarviosta saamat edut.
Aiheeseen liittyviä linkkejä