No

​Johdanto

Covid-19-pandemia lukeutuu kaikkien aikojen haitallisimpiin terveyskriiseihin, ja sillä on ollut ja on yhä suuri vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja yksittäisiin ihmisiin kaikkialla maailmassa. Terveyskriisistä kehittyi nopeasti sosioekonominen kriisi, jonka aiheuttivat pyrkimykset hillitä viruksen leviämistä ja ehkäistä kuolemantapauksia. Sosioekonominen kriisi on vaikuttanut lähes kaikkiin julkisen ja yksityiselämän osa-alueisiin.

Vaikutus ja vastatoimet

Pandemiasta on aiheutunut massiivisia ja erittäin haitallisia vaikutuksia sekä EU:lle kokonaisuutena että sen yksittäisille jäsenvaltioille. Pandemian kulku on kuitenkin ollut epäsymmetristä ja sen ajoittuminen vaihdellut eri puolilla EU:ta. Covid-19 uhkaa EU:n kansalaisten henkeä ja on muun muassa kasvattanut terveydenhuoltojärjestelmän työtaakkaa jäsenvaltioissa. Lisäksi pandemia on kääntänyt talouskasvun äkillisesti laskuun.

EU:lla on useimmilla pandemiasta vakavasti kärsineillä osa-alueilla vain rajallinen toimivalta. Tämä johtuu osittain siitä, että kansanterveysala kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja osittain siitä, että jäsenvaltioilla ei ollut juurikaan toimintavalmiuksia tai yksimielisyyttä kriisissä sovellettavasta yhteisestä toimintatavasta. Koordinoidun lähestymistavan puuttumisen vuoksi hallitukset toimivat usein toisistaan riippumatta, kun ne toteuttivat ehkäiseviä ja rajoittavia toimenpiteitä, hankkivat laitteita tai ottivat käyttöön elvytyspaketteja ja työpaikkojen säilyttämistä koskevia järjestelyjä sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi.

Vaikean alun jälkeen EU ja jäsenvaltiot näyttävät kuitenkin parantaneen yhteistyötään pandemian sosioekonomisten vaikutusten hillitsemiseksi. NextGenerationEU -elpymisväline on osoitus jäsenvaltioiden huomattavasta solidaarisuudesta, ja samalla ne ovat uskaltau​tuneet uusille toiminta-alueille ratkaistakseen pandemiasta johtuvat pitkän aikavälin haasteet. Samaan aikaan ei ole epäilystäkään siitä, että covid-19-pandemialla on pitkäkestoisia vaikutuksia elin- ja työskentelytapoihimme. Näihin lukeutuu muun muassa tarve lisätä ja tehostaa yhteistyötä, sillä virukset eivät piittaa kansallisista rajoista.

EU:n ylimpien tarkastuselinten reaktiot

Lukuisten muiden seurausten ohella kriisi on vaikuttanut merkittävästi myös ylimpien tarkastuselinten toimintaan eri puolilla maailmaa, eivätkä yhteyskomiteaan kuuluvat ylimmät tarkastuselimet ole poikkeus. EU:n ylimmät tarkastuselimet reagoivat syntyvään kriisiin nopeasti ja päättivät kohdistaa merkittäviä resursseja – sekä välittömästi että tulevina vuosina – covid-19-pandemian vastatoimien arviointiin ja tarkastamiseen. Vuosina 2020 ja 2021 ne julkaisivat yli 150 kertomusta, ja käynnissä tai suunnitteilla on yhä yli 200 muuta tarkastustoimea, jotka on määrä saattaa päätökseen vuonna 2022 tai 2023.

 

Yhteyskomitea julkaisi heinäkuussa 2021 tarkastuskoosteen covid-19-pandemian vastatoimista. Siinä kuvataan pandemian vaikutusta ja esitetään yleiskuva eri vastatoimista. Lisäksi tarkastuskooste sisältää yhteenvedot 17 kertomuksesta, jotka Alankomaiden, Belgian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Portugalin, Romanian, Ruotsin, Saksan ja Slovakian ylimmät tarkastuselimet sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisivat vuonna 2020.

Lisätietoja

Lisälukemista ja säännöllisesti päivitettävää tietoa aiheesta löytyy seuraavilta sivustoilta: