​

EU pyrkii tavoitteisiinsa panemalla täytäntöön toimintapolitiikkoja. Se rahoittaa näitä toimintapolitiikkoja talousarviostaan. Tilintarkastustuomioistuimen työhön kuuluu talousarvion ja siitä tuettavien toimintapolitiikoiden tarkastaminen.

Mihin rahat käytetään?

Kauden 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) aikana EU:n menot tulevat kasvamaan huomattavasti vuosien 2014–2020 ohjelmakauteen verrattuna. Nykyisen kauden aikana EU:lla on käytettävissään 1,8 biljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Määrään sisältyy kauden 2021–2027 tarkistetun, arvoltaan 1,1 biljoonan euron monivuotisen rahoituskehyksen lisäksi enimmillään 750 miljardia euroa elpymisvälineeseen eli Next Generation EU aloitteeseen, jolla EU pyrkii vastaamaan covid-19-kriisiin. EU:n 27 jäsenvaltiota sopivat lisäksi, että tämä elvytysohjelma rahoitetaan osittain laskemalla liikkeeseen julkista velkaa. Nämä päätökset merkitsevät todella historiallista muutosta EU:n rahoituksessa.

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen vuotuiset menot vastaavat noin yhtä prosenttia EU:n bruttokansantulosta (BKTL). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että julkisten menojen osuus on EU:n 27 jäsenvaltiossa noin 50 prosenttia niiden BKTL:sta.

EU:n menoja hallinnoidaan seuraavasti: Seitsemän vuoden välein, Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, Euroopan unionin neuvosto hyväksyy kokonaismenosuunnitelman (MRK). Sen avulla menoja säännellään EU:n kaikilla politiikanaloilla seuraavien seitsemän vuoden ajan. Joka vuosi komissio tekee EU:n vuotuista talousarviota koskevan ehdotuksen. Komission kullekin politiikanalalle ehdottamat määrät voivat olla enintään MRK:ssä kyseiselle vuodelle määritetyn enimmäismäärän mukaisia.

Kauden 2021–2027 MRK:ssä määritettyjen maksujen kokonaismäärä on 1 074 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) eli noin 153 miljardia euroa vuodessa. Menot jakautuvat seuraaviin otsakkeisiin (lisätietoja saa tästä).

Valtaosa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen vuosien 2021–2027 talousarvion menoista jakautuu otsakkeisiin ’koheesio, palautumiskyky ja arvot’ (35 prosenttia budjetoiduista määristä), ’luonnonvarat ja ympäristö’ (33 prosenttia) ja ’sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous’ (12 prosenttia).

Kauden 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen lisäksi Next Generation EU väline vahvistaa uusien ja jo suunniteltujen EU:n budjettivälineiden kautta kanavoitavia menoja enimmillään 750 miljardin euron lisämäärällä (vuoden 2018 hintoina) lainojen ja ei-takaisinmaksettavan tuen muodossa. Elpymis- ja palautumistukiväline on Next Generation EU aloitteen keskeinen osa, josta myönnetään 672,5 miljardia euroa lainoina ja avustuksina EU maiden uudistusten ja investointien tueksi. Elpymis- ja palautumistukiväline noudattaa varojen käytön mallia, joka eroaa muista välineistä. Jäsenvaltiot saavat rahoitusta kulujen korvaamisen sijaan sen mukaan, ovatko ne saavuttaneet uudistusten ja investointien toteuttamista koskevat välitavoitteensa ja tavoitteensa. Viisi ohjelmaa (maaseudun kehittäminen, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, InvestEU, RescEU ja Horisontti Eurooppa) saa rahoitusta Next Generation EU välineestä kauden 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä saatavan rahoituksen ohella. Lisäksi yksi aloite (REACT-EU) on uusi.

Mistä rahat ovat peräisin?

Jäsenvaltiot ovat päättäneet, että niiden tietyistä eri lähteistä saamat tulot toimitetaan EU:lle automaattisesti. Näitä eri lähteistä saatavia tuloja kutsutaan omiksi varoiksi. Omiin varoihin kuuluvat tulot ovat peräisin pääosin EU:n ulkorajoilla kannetuista tullimaksuista sekä kunkin jäsenvaltion BKTL:oon perustuvasta maksuosuudesta ja kansallisiin alv-tuloihin perustuvasta maksuosuudesta. Tavanomaisesta MRK:stä poiketen Next Generation EU välineen rahoituksen osalta komissio lainaa siihen tarvittavat varat EU:n puolesta pääomamarkkinoilta. Uusia omia varoja harkitaan, jotta niillä voitaisiin kattaa osa Next Generation EU välineeseen liittyvistä määristä, joita EU:n täytyy maksaa takaisin.

Kuka hallinnoi rahoja?

Euroopan komissiolla on kokonaisvastuu EU:n vuotuisen talousarvion toteuttamisesta. Komissio hallinnoi kuitenkin useimpia meno-ohjelmia yhdessä kansallisten hallitusten kanssa, joten vastuu meno-ohjelmista jakautuu kansallisten hallitusten ja komission kesken. Euroopan komissio panee täytäntöön elpymis- ja palautumistukivälineen, jota se hallinnoi suoraan. Edunsaajia ovat jäsenvaltiot. Varoja maksetaan suoraan jäsenvaltioille sen perusteella, miten niiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien toteuttaminen on edistynyt. Elpymis- ja palautumissuunnitelmat arvioi komissio ja hyväksyy Euroopan unionin neuvosto.

Kuka valvoo, miten EU hallinnoi rahojaan?

Euroopan parlamentti edustaa EU:n kansalaisia. Parlamentin tehtäviin kuuluu vuosittain sen varmistaminen, että komissio on hallinnoinut vastuullaan olevia EU:n varoja asianmukaisesti. Tätä varten Euroopan parlamentti tutkii perusteellisesti talousarvion toteutuksen ja perehtyy komission laatimaan tilinpäätökseen. Jos parlamentti katsoo, että tilit ovat oikeelliset ja varat on käytetty asianmukaisesti, se hyväksyy tilinpäätöksen virallisesti. Prosessia kutsutaan ’vastuuvapauden myöntämismenettelyksi’.Tässä vaiheessa tilintarkastustuomioistuin astuu kuvaan: vuosikertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastuslausunnon EU:n tilinpäätöksen luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Euroopan parlamentti tukeutuu tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuntoon päättäessään, hyväksyykö se EU:n tilit EU:n kansalaisten puolesta.

Mitkä varat Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa?

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU:n talousarvion tulot ja menot joka vuosi tarkastuslausumaan liittyvän työnsä osana. Tilintarkastustuomioistuin antaa lausunnon siitä, onko tilinpäätös luotettava ja ovatko tilien perustana olevat toimet sääntöjen mukaisia. Se julkaisee työn tulokset vuosikertomuksessaan ja erityisvuosikertomuksissaan.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa erillisen lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen menojen sääntöjenmukaisuudesta.

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa myös muita tarkastuksia, joita se kohdistaa tiettyihin meno- ja politiikanaloihin, joita EU tukee, tai talousarvioon ja hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Pääosin se toimittaa tuloksellisuustarkastuksia, joilla selvitetään, onko rahat käytetty järkevästi eli taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tarkastusten tulokset julkaistaan erityiskertomuksissa.

Aiheeseen liittyviä linkkejä