Euroopan tilintarkastustuomioistuin on tänään julkaissut vuosikertomuksensa
varainhoitovuodelta 2019. Tarkastajat vahvistavat, että EU:n tilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:n taloudellisesta asemasta. Samalla he esittävät johtopäätöksen, jonka
mukaan maksuissa oli liikaa virheitä. Tämä koski pääasiassa menoja, jotka oli luokiteltu ns.
suuririskisiksi. Niinpä vaikka tietyillä menoalueilla onkin saatu parannuksia aikaan, tarkastajat
antavat kielteisen lausunnon menoista. He haluavat tässä yhteydessä lisäksi painottaa, kuinka
tärkeää on, että covid-19-kriisin lieventämiseksi sovittua rahoituspakettia hallinnoidaan
vakaasti ja tehokkaasti. Paketin myötä EU:n menot lähivuosina lähes kaksinkertaistuvat.
EU:n menoihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien kokonaistaso on pysynyt suhteellisen vakaana:
2,7 prosenttia vuonna 2019 ja 2,6 prosenttia vuonna 2018. EU:n menoista on kerrottavana myös
myönteisiä seikkoja, kuten kehitys luonnonvarojen osalta ja hallintomenojen tulosten kestävyys.
Suuririskiset menot kuitenkin muodostavat vuoden 2019 osalta enemmän kuin puolet
(53 prosenttia) tarkastetuista menoista eli osuus on kasvanut vuodesta 2018. Tämä johtuu EU:n
talousarvion koostumuksesta ja siitä, kuinka talousarvio kehittyy ajan kuluessa. Suuririskisyys
koskee lähinnä kulujen korvaamiseen perustuvia maksuja esimerkiksi sellaisilla aloilla kuin
koheesio ja maaseudun kehittäminen, joilla jäsenvaltiot hallinnoivat EU:n menoja. Suuririskisiin
menoihin sovelletaan usein mutkikkaita sääntöjä ja tukikelpoisuuskriteerejä. Tämän menotyypin
virhetasoksi on arvioitu 4,9 prosenttia eli virhetaso on edelleen olennainen (2018: 4,5 prosenttia).
Koska virhetaso ulottuu laajalle, tarkastajat ovat antaneet EU:n menoista kielteisen lausunnon.
Tarkastajat haluavat tässä yhteydessä kääntää katseensa tulevaan. Eurooppa-neuvosto saavutti
heinäkuussa 2020 poliittisen yhteisymmärryksen siitä, että EU:n talousarvioon vuosiksi 2021–
2027 yhdistetään väliaikainen Next Generation EU -elpymisväline, jonka avulla puututaan covid-
19-kriisin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän seurauksena EU:n lähivuosien menot
kasvavat merkittävästi.
”Tilintarkastustuomioistuimen kielteinen lausunto EU:n menoista vuodelta 2019 on muistutus
siitä, että kaikessa EU:n varainkäytössä on sovellettava selkeitä ja yksinkertaisia sääntöjä. Lisäksi
se, kuinka rahat on käytetty ja saavutettiinko tavoitellut tulokset, on tarkastettava vaikuttavalla tavalla”, toteaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne. ”Tämä on erityisen tärkeää covid-19-pandemian vaikutusten torjumiseksi suunnitellun elpymisrahaston kannalta. Näinä kriisiaikoina Euroopan komissiolla ja jäsenvaltioilla on valtava vastuu siitä, että EU:n varainkäyttöä hallinnoidaan moitteettomasti ja tehokkaasti.”
Samalla on todettava, että jäsenvaltiot ovat edelleenkin käyttäneet Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) varoja suunniteltua hitaammin. Vuoden 2019 loppuun eli tämänhetkisen seitsenvuotisen talousarvion toiseksi viimeisen vuoden loppuun mennessä vain 40 prosenttia (184 miljardia euroa) vuosille 2014–2020 sovitusta EU:n rahoituksesta oli maksettu edunsaajille. Jotkin jäsenvaltiot olivat käyttäneet vähemmän kuin kolmanneksen niille osoitetuista varoista. Maksamatta olevien sitoumusten määrä paisui tämän seurauksena 298 miljardiin euroon vuoden 2019 loppuun mennessä. Määrä vastaa lähes kahden vuoden talousarviomäärärahoja. Tilanne on aiheuttanut ylimääräisiä haasteita ja riskejä, jotka johtuvat siitä, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on uudella budjettikaudella varattava varojen käyttämiseen lisäaikaa.