Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että EU on kunnianhimoisista suunnitelmista ja tietyistä ponnistuksista huolimatta edistynyt hitaasti sähkömarkkinoiden yhteenkytkemisessä, jonka tarkoituksena on varmistaa edullisen sähkön saatavuus kansalaisille ja yrityksille. Kansallisten sähkömarkkinoiden yhteenkytkeminen on viivästynyt useaan otteeseen, koska EU:n toteuttama hallinnointi on ollut heikkoa ja rajat ylittävän kaupan mahdollistavat sääntelyvälineet muodostavat monimutkaisen järjestelmän. Tämä on hidastanut markkinasääntöjen soveltamista. Euroopan komission ja EU:n energia-alan viraston ACERin toteuttama markkinaseuranta ei sekään ole johtanut riittäviin parannuksiin. Väärinkäytön ja manipuloinnin ehkäisemiseen tähtääviä valvontatoimenpiteitä ei ole viety riittävän pitkälle. EU:n sähkömarkkinoilla ilmenevä pääasiallinen riski on tämän vuoksi siirtynyt loppukuluttajan harteille.
EU käynnisti vuonna 1996 monitahoisen hankkeen kansallisten sähkömarkkinoiden täysimittaiseksi yhdentämiseksi. Tarkoitus oli, että sähköä toimitetaan kuluttajille mahdollisimman edullisin hinnoin ja tehdään EU:n energiahuollosta entistä varmempaa. Hanke oli määrä saada päätökseen vuonna 2014. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin markkinoita hallinnoidaan silti käytännössä yhä 27 kansallisella sääntelykehyksellä. Kuten tämänhetkinen energiakriisi on osoittanut, sähkön tukkuhinnat vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltiosta toiseen ja kilpailun sijasta kansalliset verot ja verkkomaksut vaikuttavat edelleen voimakkaasti vähittäishintoihin.
“Vaikka EU on suhtautunut asiaan myönteisesti ja tilanteen vaatimalla kunnianhimolla, Euroopan energiamarkkinat voisivat olla huomattavasti yhdentyneemmät”, toteaa tarkastusta johtanut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Mihails Kozlovs. “EU:n kansalaisten energiasta maksamaa hintaa ja elinkustannuksia nyt nostavan kriisin vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että EU saa sähkön sisämarkkinansa valmiiksi.”