EU mukautti ripeästi sääntöjään siinä tarkoituksessa, että jäsenvaltiot pystyisivät käyttämään koheesiopolitiikan varoja aiempaa joustavammin koronapandemian vastatoimena. EU tarjosi käytettäväksi myös huomattavan määrän uusia varoja lisäinvestointien rahoittamiseen. Nämä toimenpiteet kuitenkin lisäsivät myös painetta käyttää EU-varat nopeasti ja hyvin, todetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudessa kertomuksessa. Koheesiopolitiikan toistuva käyttö kriisinhallintavälineenä voi myös erkaannuttaa toimintapolitiikkaa sen ensisijaisesta strategisesta tavoitteesta eli alueiden välisten kehityserojen vähentämisestä, toteavat tarkastajat.
EU on vuoden 2020 alkupuolelta lähtien toteuttanut monenlaisia toimia vastatakseen koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin. Koheesiopolitiikan osuutena näissä toimissa oli nopea kolmivaiheinen toimenpide, jossa muutettiin ohjelmakauden 2014–2020 sääntöjä. Alle kahden kuukauden kuluttua siitä kun pandemia oli puhjennut Euroopassa, EU hyväksyi lainsäädäntötoimenpiteitä, joiden avulla tuotiin saataville vielä käyttämättömiä varoja. Toimenpiteet olivat koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite (CRII) ja sen jatkotoimenpide (CRII+). Alle vuodessa EU hyväksyi koheesiota ja Euroopan alueita tukevan elpymisavun (REACT-EU-väline), joka on lyhyen ja keskipitkän aikavälin väline kriisin vahinkojen korjaamiseksi ja elpymisen käynnistämiseksi.
”EU:n reaktion ansiosta koheesiorahastojen oli helpompaa auttaa jäsenvaltioita selviytymään koronapandemian aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta. Tosin jotkin jo olemassa olleet haasteet saattoivat sittemmin pahentua”, toteaa tarkastusta johtanut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Iliana Ivanova. ”Meidän on joka tapauksessa vielä arvioitava hyvin huolellisesti, onko EU:n koheesiopolitiikka oikea budjettiväline kriisinhallintaan.”